maanantai 29. helmikuuta 2016

TALVIPÄIVÄT 2016

Koska tämä viikonloppu meni porukoiden luona ihan rauhallisissa fiiliksissä, palataan vielä edelliseen viikonloppuun ja Napapiirille.

Toissa viikonloppuna tuli tosiaan pyörähdettyä tuolla pohjoisessa opiskelukavereiden kanssa. Talvipäivät on siis SOOL:in (Suomen opettajaksi opiskelevien liiton) järjestämä vuosittainen tapahtuma, joka tänä vuonna järjestettiin Rovaniemellä.

No, mitä minun viikonloppuuni kuului?
PicMonkey Collagetp1
Noin 20 tuntia bussissa istumista ja noin 1200 kilometriä, paljon juhlimista ja vähän nukkumista
PicMonkey Collagetp2
Parhaiden tyyppien seuraa ja randomeja uusia tuttavuuksia ympäri Suomen
PicMonkey Collagetp3
Joulupukin treffailua, reippailua kivassa säässä sekä pulkkamäkeä
PicMonkey Collagetp4
Kauniita maisemia, poron silittelyä ja TP-Approa
PicMonkey Collagetp5
Ensivuoden TP-kaupungin jännittämistä, uusia haalarimerkkejä ja väsynyttä matkustajaa

Sellainen oli mun TP-viikonloppu tänä vuonna! Ensi vuonna onneksi matka ei ole noin pitkä :)

maanantai 22. helmikuuta 2016

GIRL IN BLACK

MDSC_2375 MDSC_2394 MDSC_2438
farkut GinaTricot // poolopaita Cubus // nahkatakki VeroModa // tennarit Vans // kello Champion // vyö H&M //kaulakoru Kalevala

Long time, no see! Viime viikko oli ihan törkeän kiireinen - sain olla menossa aamusta iltaan. Viikonloppu meni puolestaan SOOLin talvipäivillä Rovaniemellä ja tänään olen sitten lepäillyt viikonlopun väsymystä pois.
Mun kiireisyys alkaa pikkuhiljaa helpottua - viime viikolla loppui puheviestintä ja tällä viikolla loppuu ruotsi. Sitten mulla on hetken aika helppoakin (yksi kontaktikurssi ja yksi verkkokurssi) ja maaliskuun puolivälissä alkaa sitten bilsaa ja tata-aineita. Niiden jälkeen olisi sitten eka vuosi pyöritetty! Älyttömän nopeesti menee aika. Tänäänkin ilmoittauduin jo syksyn ekalle kurssille - hui!

Tämä päivä on mennyt tosiaan aikalailla pelkästään lepäillessä - nukuin ruhtinaalliset 11h, luin vähän ruotsin tenttiin ja tuijottelin Masterchef Australiaa. Illalla kävin tekemässä viikon ekan treenin boksilla. Aluksi mietin, jaksanko mennä, mutta onneksi menin! Oli ehkä paras treeni vuoteen!! Opin paljon uutta, tein omia ennätyksiä... Niin voittajafiilis oikeesti tällä hetkellä.. Onneksi huomenna alkaa oikeesti se CF-kurssi, niin pääsee todenteolla tekemään! Mulla on nyt sellanen olo, että mä imen itseeni tietoa kuin pesusieni - mä oon vaan niin innoissani! Oispa jo huominen.

Mutta nyt mä meen nukkumaan, että aamulla jaksaa ahkerana mennä luennolle. Talvipäivistä on tulossa lähiaikoina juttua, kunhan saan kuvia koneelle :)

torstai 11. helmikuuta 2016

RISTITATUOINTI

Mä en ole ihminen, joka ottaa tatuointeja vain sen takia, että ne näyttää kivoilta. Mä olen ihminen, jolle jokaisella tatuoinnilla on oma merkitys, oma tarina. Välillä selkeä visio tatuointiin saattaa tulla töissä, luennolla, salilla, lenkillä, ensimmäisenä ajatuksena aamulla.. You name it - se voi iskeä ihan milloin vain. Yleensä mulla on todella selkeä visio tatuoinnista, kun mä menen Tiian (mun vakiotatuoijan) juttusille Kuopion El Ninoon. Mun nykyisestä neljästä tatuoinnista kolmella on ollut melkeinpä täysin valmiit sävelet jo ennen tatuoijan mielipidettä, viimeisimmän (eli neljännen) tatuoinnin kohdalla mulla oli visio, mutta ei vielä selkeitä mallikuvia - annoin siis Tiian piirtää sen alusta asti.

Ennen kuin mä eksyn liikaa mun alkuperäisestä aiheesta, eli mun kolmannesta tatuoinnista, sanottakoot, ettei mulla ole mitään sitä vastaan, että tatuointeja ottaa ihan vaan niiden kauneuden vuoksi tai vastaavaa. Tatuoinnit ovat jokaisen henkilökohtainen asia, joten kenelläkään ei ole mitään oikeutta kyseenalaistaa toisten halua koristaa omaa ihoaan. Oma iho, oma asia.

Eli tosiaan, mä otin mun kolmannen tatuoinnin tuossa viime vuoden elokuussa. Idea tähän tatuointiin oli kytenyt mielessä jo jonkin aikaa, mutta eräänä kauniina kesäpäivänä salilla itseäni rääkätessä idea konkretisoitui - mä ikään kuin näin tämän tatuoinnin siinä, missä se nyt on ikuisesti.

Risti, joka on nyt siis tatuoituna mulla oikean ranteen oikeaan reunaan, symboloi mulle uskoa itseeni. Mä en koe olevani mitenkään erittäin uskovainen ihminen. Toki mä olen kasvanut perheessä, jossa toinen vanhempi on evankelisluterilaisen seurakunnan palveluksessa, mutta ei meillä mitään himouskovaisia olla koskaan oltu - päin vastoin! Mä en edes itse tiedä, uskonko siihen Jumalaan, jota kristinuskossa rukoillaan. Mä tiedän uskovani johonkin meitä suurempaan voimaan, mutta en tiedä onko se sitten kristinuskon, islamin vai vaikka hindujen jumala - vai ovatko nämä pohjimmiltaan yhtä? Mene ja tiedä.
Joka tapauksessa, mä tatuoin itseeni ristin, koska mä haluan, että mulla on ikuinen muistutus siitä, että kaikki onnistuu, jos jaksaa uskoa itseensä ja siihen mitä tekee. Koska jos sinä et itse usko itseesi, ei kukaan muukaan usko. Ja jos itse ei usko itseensä, ei voi onnistua.
Lisäksi risti on mulle kuviona hyvin tärkeä - mä oon aina tykännyt sen muodosta, särmikkyydestä... Risti näkyy mulla vielä aika ajoittain pukeutumisessa (ennen näkyi tosin enemmän) esimerkiksi korujen muodossa.

Mä oon kuullut ja tulen varmasti tulevaisuudessakin kuulemaan juttua siitä, miksi olen tatuoinut ristin ranteeseeni väärinpäin. Ei se ole väärinpäin - se on juuri niin kuin mä se halusin. Mä halusin, että se on minulle oikeinpäin, sillä tavalla, että minä näen sen aina oikeinpäin. Tiedän kyllä, että se saattaa näyttää muista katsottuna pakanaristiltä (= risti ylösalaisin), mutta edelleenkin - tämä ja muut tatuoinnit ovat minua itseä varten. Me kuitenkin pyrittiin Tiian kanssa pitämään tämä tatuointi pienenä ja sirona - samassa tyylissä kuin mun aiemmat tatuoinnit. Tällaisena mä sen alunperin näin ja päivääkään en ole katunut. Sen paikka on tuossa ja se on täydellinen tuollaisena kuin on 

Jos joku tulee mulle nyt sanomaan, että mä olen huono esikuva lapsille sen takia, että mulla on tatuointeja, mä saattaisin jopa nauraa päin naamaa (sori!). Mun mielestä asetelma on juuri päinvastainen. Mä annan lapsille ja nuorille kuvan ihmisestä, joka uskaltaa tehdä omien haaveiden mukaan, elää omaa elämäänsä juuri niin kuin haluaa. Mun mielestä se on tärkeintä! Itse asiassa mä oon saanut mun tatuoinneista vain positiivisia kommentteja lapsilta ja nuorilta, joiden kanssa olen työskennellyt. Myös ihan aikuiset ihmiset ovat näitä kehuneet. Kuitenkin, en mä näitä tatuointeja itseeni hakkauta vain sen takia, että muut "huomaisi mut" - jos joku näin luulee, ei se todellakaan tunne mua. Me ei eletä tätä elämää muita varten - tää elämän on meitä varten. Se, joka haukkuu tatuointeja ja ihmisiä niiden takana, ei tunne tätä ihmistä. Tatuoinneilla on ainakin mulle todella suuri merkitys, joten jos joku tulee haukkumaan mun tatuointeja, mun valintoja, se tulee suoraan haukkumaan sitä, kuinka sen mielestä sen elämä on parempi kuin mun. Mun tatuoinnit kertoo mun elämästä - ne on henkilökohtaisia, vaikka ne näyttäisi muille vain pelkiltä kuvilta. Ne on mulle jokainen omalla tavallaan tärkeitä.
Kyllä mä ymmärrän sen, ettei kaikki tykkää tatuoinneista - enhän minäkään juuri pidä esimerkiksi naaman alueella olevista lävistyksistä. Silti mä en mene sanomaan lävistetyille ihmisille sitä suoraan päin naamaa tyyliin "sun lävistykset on rumia". On mullakin ihan lähipiirissä ihmisiä, jotka eivät ymmärrä mun "tatuointibuumia" kuten he ovat asian ilmaiseet, mutta se on mulle ihan sama. Ei mun tatuoinnit ole kenenkään muun asia. Mulla on ne mua varten, ei muita varten.
MDSC_1929 PicMonkey CollageRISTI

maanantai 8. helmikuuta 2016

VUODEN EKAT JÄMÄTOSSUT

Vuosi on hyvä aloittaa sillä tutulla ja turvallisella - eikös niin?
mDSC_5172
Tossut tein eräänä sunnuntaina tuijotellessani HBO:lta yhtä sarjaa maratonina. Ei siinä, tämä on hyvä aivot off-työ! Lankana käytin jämiä (Novita Rose Mohairia, Mamboa ja Poppia), puikot oli ne tutut 7 mm. Silmukoita 24, eli ohje oli oma. Lankaa näihin kului 120 g. Nämä pääsivät lämmittämään äidin viluisia varpaita viimeksi kotivisiitillä. Saaja oli hyvin tyytyväinen. :)

Voi olla, että nämä töppöset jäivät tältä erää viimeisiksi, sillä lankavarasto näyttää tällaisten lankojen kohdalla vahvaa eioota. Jos mistään ei lankoja varastoon ilmesty (tuskin kaupanhyllyltä ainakaan - oon ollu melkein 1,5 vuotta lankalaihiksella - huomaamattani!), seuraavia saa odottaa tovin.

sunnuntai 7. helmikuuta 2016

VIIMEISEN VIIKON AIKANA OLEN...

x potenut maailman ärsyttävintä flunssaa - sellaista joka ei lamaannuta täysin, mutta pakottaa ottamaan rennommin. Tauti alkoi kurkkukivulla ja eteni pienoiseen nuhaan ja yskään. Lämpöäkin on ollut parina päivänä. Ärsyttävintä tässä kuitenkin on se, että suurimman osan ajasta olo on tosi hyvä.
x halunnut treenaamaan aivan älyttömästi - tää on niin perus! Heti kun tulee enemmänkään kipeäksi, haluaa treenaamaan kahta kauheammin. Eilen kävin jo kevyellä lenkillä, mutta saa nähdä milloin uskaltaisi salille. Huominen WOD houkuttelisi, mutta saa nähdä mikä kunto huomenna on.
PicMonkey Collagemustaa1 x katsonut aivan liian paljon tv-sarjoja/elokuvia. Viikon saldo: Twilight-maraton, True Detectiven 2. kausi ja näiden päälle vielä viikottaiset Quanticot ja Masterchef Australiat.
x valitellut liiallista vapaa-aikaa - kun ei treenaa, on se pari tuntia päivässä ns. ylimääräistä. Oman ylimääräisen ajan olen käyttänyt hyvin fiksusti ylläoleviin aktiviteetteihin.
PicMonkey Collagemustaa2 x syönyt huonosti. Mulla treenaaminen kulkee käsi kädessä syömisen kanssa - eli kun mä treenaan säännöllisesti, mä syön paremmin. Jospa mä pääsisin pian takaisn treenaamisen pariin, niin paranisi tämäkin puoli?
x käynyt elämäni ensimmäisissä haalaribileissä. Koska mun olo alkoi olla parempi keskiviikkona, päätin rohkaistua kavereiden kanssa viihteelle. Mukava ilta oli - kiitos Vilma, Cora ja kumppanit! Loppuviikko on mennytkin sitten enemmän ja vähemmän väsymyskoomassa. Parin viikon päästä biletetäänkin sitten jo Napapiirillä TP:n merkeissä! mDSC_5221
farkut Lindex // neule JC // kaulakoru Kalevala // kello Champion // maiharit CM

Ylläolevat kuvat ovat viime sunnuntailta, kun ajeltiin Savosta kohti Joensuuta. Oli mukava käydä taas kotona ja itseasiassa Savo kutsuu taas tiistaina! Tällä kertaa oikein piiitkän viikonlopun merkeissä.
Itse tykkäsin kovasti tuosta asusta! Yksinkertainen, mutta ei tylsä. Mä niin tykkään tuosta mun uudesta neuleesta! Tuo kivan kontrastin perusfarkku-asuun. Ja nuo hopeiset yksityiskohdat ja punaiset huulet - can't go wrong.
Mitä mieltä te olette? Iskeekö koko musta ;)